Helteisen autojen bongailun päätteksi maistui useampikin uintiretki erinomaiselle hiekkarannalle, ja jäipä aikaa käydä napsimassa muutama maisemakuvakin. CompactDrive PD70X toimi moitteetta ja läpäisi ensimmäisen kenttätestinsä.

Varsin kehnoahan tuo risteilyjen anti on, joten jos laivayhtiöt eivät saa hommaa kiinostavammaksi, niin vähiin voi pian jäädä. Voi toki olla, että kiinostavampi on jo sitten niin kallis, että kukaan ei siitä maksa. Tosin nykyinenkin hinta/laatu suhde on sen verran järjetön että ihan joka vuosi ei viitsi moisesta maksaa. Parannettavaa olisi kyllä kautta palvelukirjon: ruokailu, lasten viihdytys, aikuisten viihdytys…

Jokunen kuvakin matkalta tuli napsituksi. Erityisesti takaisin tullessa Helsingin edustalla majaillut sankka sumu oli mainio elämys.

Kirjassa on kuutisen sataa kuvaa viimeisten reilun 150 vuoden ajalta. Kuvat on järjestetty kuvaajan sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen, ja jokaisesta kuvasta on hyvin lyhyt esittely, tosin käsitellen enemmän kuvaajaa kuin kuvaa. Kuvia on mukava käydä läpi, ja kiinostavimmista kuvaajista on jo tullut kerättyä muistilistaa Amazonin wishlist:iin.

Toistaiseksi kiinostavimmilta ovat vaikuttaneet 1950-luvun kuvajournalismi sekä 60/70-lukujen muotokuvat. Luonnollisesti ne tunnetuimmat nimet tuntuvat osuvan myös omiin makuhermoihin. Kuvauksen historian alkupuolen kuvat ovat toki kiinostavia, mutta enemmänkin ajan kuvana ja taustansa vuoksi. Silti jokainen kuva kestää katselua, ja vähintään joka toinen kykenee puhuttelemaan tavalla tai toisella.

Lappeenrannan lentonäytöksen innoittamana on myös pakko muistaa mainita Phil Makannan erinomaiset kalenterit!

Lapsille hiekkalinna oli mukava kokemus, ja sunnuntaina nähtiin vielä kavalkadi vanhoja autoja.

Olen uutta objektiivia jo muutamia kertoja ehtinyt kokeillakin ennen varsinaista merkkipäivää. IS on melko hieno, vaikka en olekaan ihan tekniikkafriikki kuvaaja ja en siten osaa vielä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää kuvanvakainta. Minulle niin mieluisia yksityiskohtasuurennoksia saa oivasti rajailluksi ja skaalan toisesta päästä löytyy maisemille sopivampia polttoväliarvoja. Painoa ja kokoa toki kameraan on tullut jonkun verran lisää. Erityisen ihastunut olen siihen, että makrotyylisiä kuvia voin nyt paremmin ottaa kyykkimättä aivan kohteessa kiinni.

Sitten ei muuta kuin kameran kanssa ulkoilemaan, aurinkokin paistaa juuri sopivasti. (Linkki kuviin lisätty 28.5.2005)

Odotusten mukaisesti 75-300 oli varsinkin pidemmillä polttoväleillä kohtuullisen sumea. Kevyt muovinen rakenne ja 1.6 kerroin kameran pienestä kennosta johtuen tuottavat 300mm:llä helposti tärähtäneitä kuvia. Parhaaseen tulokseen tuntui pääsevän 1/1000s valotusajoilla f/10 aukolla. Ei kovin valovoimaista puuhaa, joten kirkas auringon paiste oli välttämätön, ja silti kamerassa oli ISO-herkkyytenä 200.

Laura kuvaa yleensä detaljeja, jossa terävä makro ja hyvä syvyysterävyyskontrolli ovat avainasemassa. Maisemaobjektiivin laaja kuvakulma ei ollut kuuleman mukaan ihan mieleen, kun kuviin tuntui änkeävän kaikkea mahdollista siitä kohteen ympäriltä. :)

Mukavaa vaihtelua silti rikkoa totuttua kaavaa. Lauralla näyttäisi olevan silmää mainioihin maisemakuviin, ja itse huomasin että kun 300mm tuli käytettyä, niin sekään ei tuntunut ihan riittävän. Ehkä se on sitten harkittava sitä EF 100-400mm f/4.5-5.6 L USM IS -objektiiviä (tai EF 300 f/4 L USM IS + 1.4x telekonvertteria).