(That’s All) She Wrote?

hahmotteli ilmoitustaululla kamalan aikaisin tiistai-aamuna, 26.4.2005.

Huhu kertoo, että WordPress on koodarin ohjelmisto: sen perusominaisuudet ovat hyvät, mutta kaikki räätälöinti vaatii ohjelmointia. Tämä on kyllä totta, sillä myös sivujen mallit ovat PHP-kielisiä. Toisaalta, myös HTML-sivujen oikeamuotoinen muokkaus vaatii eräänlaista ohjelmointia. Ja muiden blogi-ohjelmistojen mallit käyttävät omaa kieltään, jonka avulla voi tehdä toistolauseita ja muita HTML:ää monimutkaisempia rakenteita.

Template-kielien rakenteet on vain naamioitu ”helpolta” näyttävään HTML:n kaltaiseen syntaksiin. Väittäisin, että PHP:n opettelemisesta on yleensä ottaen enemmän hyötyä. Moni julkisesti saatavilla olevista teemoista on kirjoitettu tarpeeksi selkeästi, niin että niiden muokkaaminen ei vaadi täydellistä PHP:n osaamista voidaksesi tehdä muutoksia.

Myönnettäköön, että tämän sivuston kasaamiseen on mennyt myös monta tuntia ohjelmointia. Teema sisältää paljon räätälöityä koodia ja pienien yksityiskohtien toteuttamiseksi olen kirjoittanut 4 uutta lisäosaa (pluginia). Lisäksi käytän kolmea aiemmin valmistamaani lisäosaa, ja olen suomentanut kaksi muiden tekemää lisäosaa. Suunnitelmissa on juuri tätä sivustoa varten vielä yksi lisäosa, joka on tämän artikkelin inspiraationa, sekä pari yleiskäyttöisempää.

Sano se suomeksi

Suomen kieli on tietokoneille vaikeaa. Englanti on helppoa, kun lauseet voi rakentaa samoista sanoista riippumatta siitä, missä kohtaa lausetta niitä käytetään. Suomeksi sanoja pitää taivuttaa, eikä sitä varten ole mitään yleiskäyttöistä kirjastoa.

Ihmisen on helpompi ymmärtää lauseita kuin erillisiä faktoja ilman yhdistävää tekijää. Sen takia tällä sivustolla artikkelin kirjoittaja, aihe ja ajankohta on ilmoitettu lauseena. Olisi helppo jättää tilanne sellaiseksi kuin se on nyt:

Kimmo kirjoitti ilmoitustaululle tiistai-aamuna.

Mutta tämä käy pidemmän päälle yksitoikkoiseksi. Enemmän ilmettä saisi, jos verbiäkin voisi vaihtaa. (Kirjoittaja, aihe ja ajankohtahan vaihtuvat ”luonnollisesti.”) Ongelmana on se, että aihetta eikä kirjoittajaa voi taivuttaa, ilman että joutuisin kirjoittamaan aivan liian monimutkaista koodia. Tavoitteena on siis tyytyä nykyisiin muotoihin, ja lauseen muodostavan algoritmin rajoitukset on vain otettava huomioon esimerkiksi uusia aiheita luotaessa.

Valinnan vaikeudet

Minkä perusteella verbi sitten valittaisiin? Periaatteessa vaihtoehtoja lienee viisi:

  • kirjoittajan mukaan
  • aiheen mukaan
  • ajankohdan mukaan
  • artikkelin mukaan
  • satunnaisesti

Lisäksi tietysti myös näistä vaihtoehdoista saatavat yhdistelmät ovat mahdollisia, joskin entistä monimutkaisempia toteuttaa.

Teknisesti kirjoittajaan tai aiheeseen liitetty verbi on vaikeampi toteuttaa, sillä WordPressin tietokantamalli ei sisällä kummallekaan minkäänlaisia lisätietoja. Asetustauluun voisi lisätä tietueita, mutta aihetta muutettaessa tai poistettaessa tämä lisätieto jäisi helposti huomiotta.

Artikkeliin voi liittää vapaamuotoisia avainkenttiä rajoittamattoman määrän. Tämän ominaisuuden avulla olisi helppo toteuttaa artikkelin mukaan valittava verbi. Lisäksi tarvitaan kuitenkin jokin oletusarvo, sillä artikkelia tallennettaessa ei ole pakko lisätä avainkenttiä. Tuskin moinen pikkuasian pakollinen ajatteleminen joka ikistä artikkelia kirjoitettaessa olisi toivottavaakaan.

Verbin valitseminen ajankohdan mukaan on helppo toteuttaa lisäosassa kiinteästi (siis niin, että arvoja ei voi vaihtaa muuttamatta lisäosan ohjelmakoodia). Verbit ja aiheet on vain valittava niin, että kaikki verbit toimivat kaikkien aiheiden kanssa tarpeeksi hyvin. Sama rajoitus koskee satunnaisesti valittua verbiä.

Vaikka verbin valitseminen satunnaisesti kuulostaa hauskalta, en ole varma tuntuuko se hauskalta paria päivää kauempaa. Toisaalta tuntuisi myös se tuntuisi hyvältä, että artikkelin muoto ei muutu lukukerrasta toiseen.

Käytännöllinen ratkaisu

Oma ehdotukseni on, että verbin voi valita vapaasti jokaisen artikkelin kohdalla avainkentän lisäämällä. Jos avainkenttää ei ole annettu, tulostetaan artikkelin julkaisuaikaan perustuva oletus. Oletusverbien on toimittava kaikkien aiheiden kanssa ja aiheita lisättäessä on otettava huomioon kaikki oletusverbit. Luulisin, että muutaman ensimmäisen aiheen ja verbin jälkeen on suhteellisen helppoa ”automaattisesti” valita toimivia sanamuotoja.

5 vastausta

  • 1
    Laura vastaa:

    Jos sivuston kasaamiseen tarvitaan monta tuntia ohjelmointia, niin voi olla kyse siitäkin, että tiikeri ei pääse viiruistaan…

    Verbin satunnaisvalinta ei luultavasti käytännössä olisi lainkaan niin hauska kuin ideana. Joskus tilittää maailman epäreiluutta tosissaan ja epäreilummaksi vaan menisi, kun satunnaisverbi olisi täysin epäsopiva tilanteen vakavuuden huomioon ottaen. Oletusverbi on tarpeellinen, ettei koko juttu jää julkaisematta vain sen takia, ettei keksi taas uutta nasevaa verbiä. Mielestäni fiksuin oletusverbi olisi ensisijaisesti kellonajasta, ja vähemmän aiheesta tai kirjoittajasta riippuva. Voisin kuvitella sanottavani merkityksen vähitellen surkastuvan, kun muut kirjoittajat riimittelisivät, tarinoisivat, tiedottaisivat, julistaisivat tai valistaisivat ja minä tuherteilisin, sopertelisin ja höpöttelisin kerrasta toiseen. Sen sijaan voin kuvitella kenen tahansa avautuvan rantakahvilan sulkemisajan jälkeen mieltään painavista blogitettavista asioista.

  • 2
    Artsi vastaa:

    Koneella oli nälkä niin annoin sen syödä edellisen kommentointiyrityksen. Sama uudelleen, mutta lyhennettynä:

    Ideaali olisi kirjoittajakohtainen verbin valinta, mahdollisesti kirjoittajakohtaisesta valikoimasta. Sen lisäksi olisi aihekohtaiset verbivalikoimat, joista kirjoittaja voisi valita, tai joista jokin olisi oletuksena ellei kirjoittajalla olisi omaa verbiä valmiina. Presedenssi olisi kirjoittajan omilla verbeillä (mutta kirjoittaja voisi halutessaan valita koko ryhmästä omat+aihekohtaiset).

    Koska käytännön realiteetit ovat mitä ovat, ei ideaali liene järkevä. Käytännössä lähes yhtä hyvänä näen Kimmon mainitseman artikkelikohtaisen verbistön. Ajankohtaan sidottuun verbiin en usko (ja ajankohtahan on jo muutenkin ilmaistu). Samoin satunnainen valinta vaikuttaa jotenkin hasssulta.

    Käyttökelpoisia verbejä on lopulta kuitenkin rajallinen määrä, ehkä ne voisivat olla jopa aina kaikki valittavissa kuhunkin artikkeliin ilman sen kummempaa kikkailua suuntaan tai toiseen?

  • 3
    Kimmo vastaa:

    Oletusverbi on oltava olemassa myös sen yksinkertaisen syyn takia, että joka artikkelilla ei välttämättä ole kirjoittajan antamaa verbiä. Kuitenkin ohjelman on tulostettava jotain sen kohdalla.

    Yksi ainoa oletusverbi on riittävä, mutta kuvittelisin, että vaihtelu olisi värikkäämpää. Julkaisuajan perusteella tehty valinta on mahdollista toteuttaa muuttamatta WordPressin koodia tai tietokantamallia. Verbien ja aikailmaisuiden ei tarvitse olla samalla tavalla aikaan sidottuja. Tällä hetkellä aikailmaisu valitaan julkaisuajan tunnin perusteella: kukin ilmaisu kattaa useamman tunnin. Verbin voisi valita usealla eri tavalla:

    • jakamalla tunnit erilaisiin ryhmiin kuin aikailmaisut
    • minuuttien perusteella
    • viikonpäivän perusteella
    • kuukaudenpäivän perusteella

    Viikkonumeron, kuukauden tai sitä suurempien ajanjaksojen kanssa samaa verbiä toistettaisiin ehkä liian pitkään, mutta voisi sekin toimia.

  • 4
    Artsi vastaa:

    Ainoa, joka tietää millä tavoin teksti syntyi, on sen kirjoittaja. Verbin valinta liittyy siis oleellisesti tekstin syntyprosessiin ja sen valinta luultavimmin kontekstiin (eli artikkelin sisältöön ja aihepiiriin). Kellonajalla on tässä yhteydessä korkeintaan pintapuolinen merkitys. Ainoastaan kirjoittaja voi valita tekstin kannalta osuvimman verbin, eikä sitä voi ”päätellä” muista seikoista.

  • 5
    Kimmo vastaa:

    Verbin voi nyt valita liittämällä artikkeliin avainkentän kirjoitti. Avainkentän arvo on meta-tiedoissa näytettävä verbi.

    Kannattaa myös muistaa, että syndikointivirroissa meta-tiedoille on tarkkaan varatut kenttänsä, eikä niitä näytetä samalla tavalla kuin web-sivustolla. Niinpä esimerkiksi tämä verbi-asetus ei näy mitenkään syndikointivirtojen lukijoille.

RSS: Artikkelit / Kommentit