Mustikkaleivokset
Vanhemmat kävivät mustikkametsässä ja äiti pohti ääneen, että mustikkapiirakka taitaa jäädä toiseen kertaan. Muistin jostain nuoruusvuosilta mustikkaleivokset, ja äiti innostuikin tekemään niitä iltakahvin seuraksi.
| 1 dl | sokeria |
| 200 g | margariinia |
| 2 dl | vehnäjauhoja |
| ¾ dl | perunajauhoja |
| 1½ dl | kaurahiutaleita |
| 1 tl | leivinjauhetta |
| hiven | suolaa |
| mustikoita | |
| sokeria | |
| kanelia |
Sokeri ja margariini vatkataan vaahdoksi. Joukkoon sekoitetaan nopeasti jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja suola. Taikinasta nostetaan paperivuokiin kokkareita, jotka tasoitetaan kevyesti. Pinnalle ruokalusikallinen mustikoita ja mausteeksi sokeria ja kanelia. Päällimmäiseksi ripotellaan taikinanokareita. Paistetaan kohtalaisessa lämmössä (200°) 15--20 min. Tarjotaan kermavaahdon kanssa.
Ohjeesta tulee 15--20 leivosta, tai 12-reikäisen muffinsivuoan verran.
Hmm, mustikkaleivoksista ei ehkä tulisi ihan niin helposti mustikkasoppaa taikinapohjalla. Pitääpä mainita Lauralle. 🙂 Tosin kunnon piirakka (ilman mitään taikinaristikoita siinä päällä) on kyllä parasta!
Mustikkaleivoksia piti sitten toki leipoa. Kaura+kuitu-hiutaleet tuottivat varsin murustuvan pohjan, joten jäätelö, kermavaahto tai vaniljakastike on lähes välttämätön lisuke. Hyvin maistuivat, näitä tehdään toistekin!
Olen kyllä Artsin kanssa samaa mieltä siitä, että kunnon pullapohjainen mustikkapiirakka on parasta. Kunhan saan säädetyksi perunajauhon määrän niin, ettei tule sitä kuuluisaa mustikkakeittoa taikinakuorella.
Leivoksia voi tehdä myös vadelmista (kaneli sopii myös niiden kanssa). Vaniljakastikkeen kera vallan mainiota.
Pohja on aika murustuva luonnostaan, joten ihan kuumina leivoksia ei saa ehjänä muffinsivuoasta ulos. Hieman jäähtyneinä kärsivällisyys palkitsee ehjällä leivoksella. (Toisaalta, ei se sieltä kastikkeen alta erotu…)