Samsung Galaxy S vs Apple iPhone 4

kirjoitti Montun ääreltä alkuillasta keskiviikkona, 16.3.2011.

Sain Samsung Galaxy S:n jouluna, joten sillä on tässä kisassa pieni, mutta merkittävä etumatka. Ehdin kätevästi oppia tekemään asioita niin, kuin ne Androidissa tehdään, joten iPhonen helppokäyttöisyys saa siitä muutaman ansaitsemattoman kolauksen. Esimerkiksi Androidissani näppäimistön kieli vaihdetaan kätevästi painamalla pitkään q-näppäintä. Etsin kovasti näppäimistöstä sitä, mistä kieli vaihdettaisiin ääkkösiä tukevaksi. Lopulta tajusin sitten mennä ”Settings” alle etsimään ja sieltähän niitä näppiksiä voi valita. Sen jälkeen näppiksen maapallosta saa juuri ne käyttöön lisäämänsä vaihtoehdot. Siinä kohtaa kätevämpää kuin Androidilla.

Mutta palataanpa takaisin alkuun.

Ensikommentteina Samsung Galaxy S:stä totean että näyttö on valtava ja kuva hieno. kosketusnäyttöä on kevyt käyttää, aluksi  vahinkohipaisuja tuli paljonkin, sitten siihen tottui, ettei pidä kovin likeltä osoitella mitä ei aiokaan koskettaa. Näyttösuoja-muovi valitettavasti heikensi tuntumaa ja muutti sormen liu’utuksen tahmeammaksi. Myös heijastuksia tuli enemmän, kun kalvo on pikkuriikkisen epätasainen. Luultavasti kesäksi kalvosta pitää luopua. Puhelimeen vastaaminen oli ensimmäisellä yrittämällä vaikeaa. Tökin vain luurin kuvaa enkä tajunnut liikuttaa sormea. Sitten kun sen oppi, vaikeus katosi itsestään. Swypellä on yllättävän helppo kirjoittaa pienen harjoittelun jälkeen. Google tarjoaa helpon mahdollisuuden hallinnoida kontaktejani isommalla näytöllä ja tavallisella näppäimistöllä. Sähköpostit tulevat kännykkään helposti ja kätevästi.

Maaliskuussa sain iPhonen. Ensimmäinen kommenttini oli, että iPhone on tosi painava. Sen näyttö on GalaxyS:ää pienempi, no koko puhelin on ulkomitoiltaan pienempi. iPhone on helppokäyttöinen, kunhan sen parittaa iTunes-tunnukseen, saa latailla ilmaisia ja maksullisia sovelluksia helposti ja vaivattomasti. Varsinkin maksulliset sovellukset latautuvat todella vaivattomasti. Android Market vielä tarkistaa, että tiedäthän, että tämä sovellus maksaa ja aion maksaa sen tällä luottokortilla. Applen kauppa ottaa rahasi eleettömästi mitään varoittelematta. Työ-sähköpostit iPhoneen sai exchangesta muutamalla napin painalluksella. Samoin liittyminen työ-wifiin oli paljon helpompaa. Tosin Androidin kanssa ilmenneistä ongelmista voi syyttää virheellistä dokumentaatiota palveluntarjoajan puolelta.

Näiden puhelinteni käyttötarkoitus on ihan eri: Samsung Galaxy S auttaa minua pitämään yhteyttä perheeseen ja ystäviin ja tukee minua kuntoilussa. Pelejäkin siinä on viihdyttämään minua. iPhone on työpuhelin: siinä kontaktit ovat työkavereita, postit työasioita. No, pelejä siinäkin on viihdyttämässä paitsi minua, myös jälkikasvua. Joka onkin varsin ihastunut Applen tyylikkääseen design-tuotteeseen.

Jako käyttötarkoitusten mukaan kuitenkin muuttaa suhtautumistani puhelimiin ja tekee vertailusta vaikean. En haluakaan kuntoilun seurantaan kahta ohjelmaa ja kahta luuria eri taskuihin. Kyllä se vielä näin pakkassäillä menisi, mutta kesemmällä joudun miettimään sitäkin, mihin Android-kapulan saa tungetuksi lenkille mennessään. Vapaa-ajalla muutenkin iPhone saattaa jäädä kotiin tarpeettomana. Työkännykkään ei myöskään viitsi syytää eurojaan sovellushankintoihin. Tämä ero näkyy nopeasti. Lite-versiot ovat lähinnä demoja. Älypuhelimen älykkääksi tekevä Tasker tekee valtavan eron käyttökelpoisuuteen. Tosin työpuhelin voi ollakin äänettömällä jatkuvasti, toimistolla huomaa soitot ilman ääntä ja jos joku soittaa muualla niin se on vaan voi voi. iPhonen äänet päällä/pois -nappula on kyllä kätevä, siitä näkee heti onko puhelin äänettömällä.

Akkukestoa on mahdoton arvioida. Näytön kirkkaus syö akkua, joten Android-sovellus Screen Filter pelastaa akkukestoni ellei aurinko paista turhankin kirkkaasti. iPhonelle vastaavaa ei minulla ole. Ehkä silmämääräisesti arvioiden iPhonen näytön saa luonnostaan himmeämmälle asetukselle. Sovellusten käyttö ei myöskään ole mitenkään identtinen: jos lapset pelaavat kilpaa iPhonella, niin akkua saa ladata parikin kertaa päivässä. Näin kävisi varmaan millä tahansa muullakin laitteella.

Tällä käytöllä jos minun pitäisi valita minkä kännykän ostaisin itselleni, niin valitsisin Samsung Galaxy S:n. Isoin syy varmaan on se, että olen sen jo ehtinyt kustomoida mieleisekseni. Minulle Google-sidos on luontevampi kuin iTunes-sidos. Koska kuitenkin käytän Googlepalveluita, niin saan sieltä kalenterin ja kontaktit (sekä sähköpostit että puhelinnumerot) täysin ilman ylimääräistä vaivaa. iTunesia käytin musiikin lataamiseen iPodiin. Nykyään en käytä iPodia ollenkaan, joten iTunesinkin käyttö on todella vähäistä. Jos kuuntelisin musiikkia kännykällä, niin tässä kohtaa Apple saisi pisteet siitä, että minulla on valmiita soittolistoja ja musiikki on iTunesissa arvosteltu maun mukaan jo valmiiksi. Lisäksi voisin uskotella itselleni, että sisäänrakennetulla iPodilla musiikin soittelu olisi ihan luontevaa. Samsung Galaxy S:ssä minulla on Spotify. Tosin aika vähällä käytöllä. Enkä ole sinnekään tunkenut omia mp3:ia.

Kontaktien, kalenterien ja musiikkiarvioiden hajauttamisesta ja hallitsemisesta saisi omankin postauksen, senverran paljon vaihtoehtoja on. Kukin voi valita niistä kätevimmän omiin tarpeisiinsa.

2 vastausta

  • 1
    Kimmo vastaa:

    Googlen kalenterin ja kontaktit sai ainakin iPod Touchiin (ja iPadiin) hyvin helposti: lisäät vain Exchange-tilin Googlen ohjeiden mukaisesti. Tämä on toki aavistuksen hämäävää, kun tarjolla on myös huonommilla ominaisuuksilla varustettu Gmail-tilityyppi. Nyt kalenteri ja kontakti toimivat näissä laitteissa erinomaisesti. Minusta oli yllättävää, että Mac-tietokoneelle sama synkronointi on monivaiheinen projekti (jota en vielä ole tehnyt).

    Spotify löytyy myös IOS-vehkeille, mutta minullakin se on jäänyt yllättäen aika vähälle käytölle. (Käytän Spotifyä kyllä kovasti muuten.)

    Onko Android-puhelin ollenkaan naimisissa tietokoneen kanssa? Siis erityisesti jonkin yhden tietyn tietokoneen kanssa? Tuo IOS-laitteiden naittaminen iTunesin kanssa on mielestäni pelottavaa siinä vaiheessa, kun laitteen haluaakin siirtää toiselle tietokoneelle. Ohjeet sanovat, että ”kaikki” (synkronoitavaan alueeseen liittyvä) data tuhotaan. Olin varautunut jo siihen, mutta onneksi se ei sitten tuntunutkaan pitävän paikkansa. (Otin kuitenkin varmuuskopion ensin siltä varalta, että tulisin katumapäälle.)

    Lopuksi vielä haluan ihmetellä tuota näyttökalvoa: voisitko kertoa, onko siitä tuntunut olevan myös hyötyä? Itse olen aina heittänyt kaikenlaiset ylimääräiset suojakuoret pois… iPadin ja Kindlen kannet ovat ainoat moiset härvelit, jotka ovat pysynyt minulla käytössä. BlackBerryn silikonikuori oli aivan ärsyttävä: siihen tarttui kaikki vaatteiden nöyhdästä pölyyn ja muihin murusiin.

  • 2
    Laura vastaa:

    Android-puhelin ei tietokonetta kaipaa muuhun kuin käyttöjärjestelmäpäivityksiin. Ne voi toki tehdä ihan miltä tietokoneelta haluaa.

    iPhoneni hukkasi käyttispäivityksessä (ostetun) Montezuma 2:n kokonaan. Peli ei enää käynnisty. Yriyin ongelmaa selvitellä iTunesin kautta muitta kun käytössä sillä hetkellä oli eri tietokone, niin softa tylysti ilmoitti että jos haluan synkata niin kaikki ohjelmat katoavat. Minulla meni pupu pöksyyn ja niin Montezuma edelleen odottaa korjaamista (miksihän alunperin naitin iPhoneni työkoneen kanssa, kun en ikinä töissä ehdi tuommoisia selvitellä?).

    Näyttökalvosta en osaa sanoa onko siitä ollut hyötyä, kun en vielä ole kosketuusnäyttöä naarmuttanut, mutta teoriassahan se siltä juuri sitten suojaisi. Kalvo on edelleen paikoillaan aurinkoisista kevätpäivistä huolimatta. Pöly tai nöyhtä siihen ei tartu, sormenjäljet kyllä. Ne lähtevät yhtä hyvin kuin suojattomastakin näytöstä mikrokuituliinalla (tai paidanhelmalla silloin kun mikrokuituliinaa ei käden ulottuvilla ole). Kalvo on ZAGG:in Invisible Shield, joka oli loppujen lopuksi varsin helppo asentaa, jossei minimaalinen hutikohdistus haittaa. Ryppyjä en saanut aikaan, siitä huolehti riittävä kostutus ja kätevä lasta asennustyövälineenä.

Jätä vastaus

RSS: Artikkelit / Kommentit